torstai 27. heinäkuuta 2017

10 x TARUN TAVALLA

Koska en ole ollut kovin aktiivinen kirjoittelija viime aikoina (vuotena), niin koen tämän faktapostauksen olevan aivan paikallaan. Tänään sukelletaan minun tapojeni pariin, eli tällaisia toimintamalleja minuun on ohjelmoitu.  Kertokaahan sitten löytyykö teiltäkin samoja tapoja kuin minulta, vai kuulostaako jokin tapani korviinne ihan hölmöltä!

Juon vihreää limpparia tsempatakseni itseäni. Erityisesti Jaffa Palma on minun tsemppilimuni, mutta myös lime-verigreippi limppari kelpaa. Ja ei, mikään sprite tai väritön sitruslimu ei kelpaa - limpparin täytyy olla vihreää. Väritön limppari ei piristä mieltä samalla tavalla kuin vihreä! Ehkä salaisuus tässä onkin juuri värissä ja limppari piristää niin maku- kuin näköhermojakin.

Käyn baarin jälkeen aina suihkussa. Teen tämän myös ihan yöllä ja vaikka en olisi ollut edes erityisen kovasti bailaamassa. Vähäisestäkin tanssimisesta tulee kuuma ja muutenkin baareista jää sellainen "likainen" tunne iholle sekä hiuksiin. Jotenkin minua inhottaa mennä nukkumaan, ellen ole peseytynyt noista baarin hajuista. Aamulla herään sitten raikkaana ja paljon pirteämpänä.

Käytän todella ahkerasti vilkkua. Tämä ei mielestäni ole kovin huono asia, sillä käytettäväksihän vilkut on tehty. Saan silti aika paljon kommenttia, kun käytän vilkkua parkkipaikoilla myös silloin, kun siellä ei ole muuta liikennettä. Vilkutan myös lähtiessäni peruuttamaan omasta ruudusta asuntomme autohallissa.

prinsessa1

Arkiaamuisin minun on katsottava Huomenta Suomea. Aamuni aikataulu menee ihan pilalle, jos taustalla ei pyöri kyseinen ohjelma. Tiedän puoli kahdeksan uutisten alkaessa, että nyt olisi aika viimeistellä meikit ja säätiedotuksen loputtua pitäisi ryhtyä tekemään lähtöä. Olen joskus hieman suutahtanut, kun J halusi katsoa aamulla jotain muuta televisiosta. Hups.

Minua ärsyttää, jos minulle annetaan ohjeita kun laitan ruokaa. Kun minä kokkaan kerrankin oma-aloitteisesti, keittiö on minun. Sinne ei todellakaan saa tulla antamaan neuvoja, mutta apua saa kyllä tarjota. En siis ole hyvä ottamaan keittiössä ohjeita vastaan, ellen niitä itse erikseen pyydä.

Fanitan mozzarellatikkuja todella paljon. Kotiin ostan pakastemozzarellatikkuja, heitän koko paketillisen uuniin ja hotkaisen ne helposti alle kymmeneen minuuttiin. Voisin vaikka elää niillä! Ravintoloiden mozzarellatikut ovat vielä parempia, koska ne on valmistettu rasvakeittimessä. Mielessä on käynyt oman pienen rasvakeittimen hankinta, mutta sen jälkeen voisin sanoa hyvästit kesäkunnolle loppuelämäksi. Ja ainiin, pakastemozzarellatikut ovat parempia kuin sellaiset joidenkin ravintoloiden paksut ja kuivat tikut. Näissä olen tarkka!

Käytän yhtä juomalasia, kahvimukia ja lautasta vain kerran. En siis voi enää aamulla syödä leipää samalta lautaselta kuin edellisenä iltana, tai juoda kahvia muutaman tunnin päästä samasta kupista. Voitte vaan kuvitella, kuinka paljon tiskiä minä aiheutan - onneksi on tiskikone.
prinsessa2
En erityisemmin tykkää nukkua yksin. Osaan olla yksin ja nauttia yksinolosta, mutta nukkuminen yksin ei ole minusta kovin miellyttävää. Nukun paremmin, kun toinen on vierellä tai edes samassa asunnossa. Minulle riittää pelkästään tieto, että joku on tulossa yöksi kotiin - oli se sitten puoliso tai kaveri. Jos tiedän, että J olisi vaikka reissussa, pyytäisin todennäköisesti jonkun ystävistäni viettämään tyttöjeniltaa ja jäämään yöksi. Kyllähän minä pärjäisin, ei se siitä ole kiinni. En vain nauti yksin nukkumisesta kovinkaan paljoa.

Aloitan herkästi uusia ikuisuusprojekteja, joita en välttämättä koskaan saa valmiiksi. Näihin keskeneräisiin projekteihin on aina välillä mukava palata ja lopussa voin ainakin sanoa, että niihin on käytetty aikaa ja rakkautta. Tai verta, hikeä ja kyyneliä, kuten meidän parvekkeemme sohvaan.

Käyn aina kosmetologilla/kampaajalla laittamassa kulmakarvani. En edes nypi niitä itse, saatikka värjää. Olen varmaan nyppijän painajainen, kun menen sinne hirmuisilla muodottomilla puskilla. Pidän todella paljon siitä jäljestä, minkä ammattilaiset saavat aikaan. En luota omiin taitoihini lainkaan :D Viimeisimmällä kerralla kävin ystäväni luona, joka opiskelee kampaajaksi, laittamassa kulmani ja olin todella tyytyväinen lopputulokseen. Onni on, kun on osaava ystävä <3

Tällainen oman elämäni prinsessa minä olen. Rakastan myös paljon haaveilua, minkä saattaakin näistä kuvista huomata. En voinut uskoa, etten ollut näitä kuvia tänne aiemmin julkaissut. Tarkistin valehtelematta viidesti viimeisen vuoden postaukset ennen julkaisua :D
Pakko myös hieman mainostaa ja kehua nykyistä luottokuvaajaani Sallaa, kun kuvista tuli puhe. Salla on nimittäin erittäin hyvä siinä mitä tekee. Jos joskus tarvitsisin kuvaajaa omiin häihin, valmistujaisiin tms. niin tiedän kyllä kenen puoleen kääntyä. Olen todella mielelläni hänen kameransa edessä!

Palaillaan taas - toivottavasti pian!

tiistai 11. heinäkuuta 2017

ÄLÄ ANNA ARJEN PUUDUTTAA

Kirjoittelin pari viikkoa sitten luonnoksiin postauksen arjesta. Nyt onneksi en omista enää noita fiiliksiä, kuin tuolloin kirjoittaessa. Kerrankin tein niin kuin postauksen lopussa vannoin - ja aivan huomaamatta! Kyllä se oma asenne ratkaisi tälläkin kerralla, se vaati jälleen vain sen pienen pysähdyksen ja tuumaustuokion. Samaan asiaan liittyen minulla olisi ajatuksena jakaa teillekin muutamia käytännön ideoita, joilla voisi muuttaa raskasta arkea hieman kevyemmäksi.

Arki1

Aika on mennyt ihan törkeän nopeasti.
Tällä kertaa en viittaa tähän aktiivisen epäaktiiviseen postaustahtiini, vaan ihan oikeasti aikaan. Tuntuu, että useat viikot ovat kadonneet elämästäni viimeisen vuoden aikana ja erityisesti tässä kesällä. Muistan selvästi, kun vuosi sitten olin palannut Himokselta juhannuksen vietosta ja tällä hetkellä tuntuu kuin se olisi ollut aivan hetki sitten. Puff vaan kun vuosi on vierähtänyt!

Huolestuin tänään töiden jälkeen tästä asiasta.
Aloin huolestumaan siitä, että en ole nauttinut päivistä tarpeeksi. Minulle tuli hetkeksi melkein oikea hätä, ihan kuin päivät ja aika loppuisivat tästä elämästä kesken. Tuli tunne, ettei aikaa nykypäivänä ole tarpeeksi elämästä nauttimiseen. Tuntui, ettei tässä maailmassa ole tarpeeksi aikaa nauttia riittävästi parisuhteesta, ettei olisi muka aikaa tehdä toisen kanssa mitään erikoista. Tästä tunteesta en voi vaan syyttää pelkkää aikaa, vaan myös ihan itseäni. En taaskaan ollut muistanut nauttia jokaisesta päivästä ja arjesta, vaikka olin niin itselleni luvannut. Pysähdyin konkreettisesti kotimatkalla, vedin kesäilmaa syvälle keuhkoihini ja tajusin samalla, että ei tämä arki nyt niin pyllystä olekaan. Sitä pitää vain katsoa oikealla tavalla.

Ennen tätä pysähdystä olin jo hieman taantunut arkeen. 
Tätä se nyt on, ajattelin. Pidän työstäni, mutta arki on silti puuduttavaa. Eritoten arki-illat menevät ihan ohi ja kesä loppuu kesken. Arkena täytyy käydä töissä, jotta saa kinkkua leivän päälle. Arki-iltaisin ei jakseta nauttia mistään, koska työpäivä oli rankka tai muuten vaan väsyttää. Ei viitsitä tehdä arkena mitään erikoista ja ihan vaan siksi koska on arki. Maanantaina aloitetaan viikonlopun odottaminen ja viimeistään lauantaina masennutaan jo tulevasta maanantaista. Perjantaina ollaan vielä väsyneitä rankan työviikon takia, jolloin murehditaan sitä. Viikonloppuna yritetään nauttia kuitenkin hetki vapaudesta, vaikka mieli on ainakin osittain edellisen ja tulevan viikon oravanpyörissä. Parhaimmat stressipallot murehtivat viikonloppuisinkin siitä, etteivät nauti vapaudesta tarpeeksi.

Minusta olisi hyvä, jos arki-iltoina yrittäisi jaksaa edes vähän tehdä jotain sellaista, mikä loisi arkeen muutakin kuin sen perinteisen oravanpyörän. Asioiden ei tarvitse olla kovinkaan suuria ja erikoisia, sillä pienilläkin irtiotoilla keskellä viikkoa on positiivinen vaikutus. Erityisesti parisuhteissa arki on usein se haastava tekijä, jota jotkut suhteet eivät kestä. 
Vaikka arkeen kuuluvat ne rutiinit, olisi niitä hyvä välillä hieman katkaista yhdessä. Mielestäni parisuhteet tarvitsevat arkeen säännöllisesti niitä pieniä suuria irtiottoja, erityisesti silloin kun asutaan yhdessä. Eihän toista saa pitää itsestäänselvyytenä, vaikka jokaisena aamuna ensimmäinen asia jonka näkee on kumppanin kasvot.

Nyt taas keskityn enemmän tähän hetkeen ja otan lupaukseni jälleen tosissaan.
Aion keskittyä arjen iltoihin ja siihen. kuinka saisin niihin sitä arjen juhlaa ilman stressiä.

Haastan myös teidät ottamaan niskalenkkiotteen arjesta, jos ette vielä ole niin tehneet!

Ps. Onko tekstin asettelu teistä parempi näin vai keskitettynä?